Osa 5: Tavoitteet ja kasvu – miten suunnitelmallisuus vie eteenpäin

Meidän perusperiaate on yksinkertainen: yritys tarvitsee selkeät tavoitteet, jotta se pysyy liikkeessä. Tavoitteet eivät ole vain "jotain paperilla" tai yläilmojen visioita — ne ovat käytännön työkalu.

Asetamme tavoitteet usealla aikatasolla:

• Päivä- ja viikkotavoitteet: Mitä tehdään tänään ja tällä viikolla? Nämä ovat konkreettisia asioita – projekteja, asennuksia, laskutusta, tarjouksia, siivouksia, huoltoja.

• Kuukausitavoitteet: Miltä haluamme, että tilanne näyttää kuukauden kuluttua? Esimerkiksi: saadaanko kaikki laskut ulos ajallaan, onko puskuri kasvanut, onko projektit edenneet suunnitellusti.

• Puolivuositavoitteet: Näissä katsotaan isompaa kuvaa – onko hallissa kaikki kunnossa, onko kalusto riittävä, onko yhteistyöverkosto laajentunut, onko liikevaihto oikealla tasolla.

• Vuosittaiset tavoitteet: Näissä määritellään iso suunta – mitä yrityksen pitäisi saavuttaa tilikauden aikana, mikä on tulostavoite, mitä investointeja tehdään ja mihin uusiin alueisiin panostetaan.

• Keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet (2–10 vuotta): Näissä pohdimme, missä haluamme olla tulevaisuudessa. Näitä ovat esimerkiksi toiminnan laajentaminen, uusien palveluiden kehittäminen, henkilöstön kasvattaminen tai yhteistyökuvioiden vahvistaminen.

Kaikki nämä tasot ovat yhteydessä toisiinsa. Lyhyen aikavälin tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa pitkän aikavälin suunnitelmien kanssa.

Tavoitteet eivät yksin riitä – niitä pitää myös seurata. Me pidämme säännöllisesti palavereja, joissa käydään läpi tilannetta:

• Ovatko tavoitteet toteutuneet?

• Mikä meni paremmin kuin odotimme?

• Missä on parannettavaa?

• Pitääkö jotakin muuttaa?

Joskus kokoonnumme viikoittain, joskus riittää kuukausittainen katsaus. Mutta pääasia on, että emme ajelehdi.

Kun tavoitteet jäävät saavuttamatta, kysymme miksi.
Kun ne ylittyvät, kysymme miksi.

Kummassakin tapauksessa haemme syyn. Ehkä olemme arvioineet jonkin asian väärin, ehkä olemme tehneet jotain paremmin kuin odotimme. Tärkeintä on ymmärtää syy, ei syyllinen.

Tämä jatkuva arviointi pitää yrityksen hereillä.

Yksi tärkeimmistä opituista asioista on ajoitus. Liian aikaisin tehty kasvu voi hajottaa kaiken, mutta liian myöhään tehty kasvu voi tappaa mahdollisuudet.

Meidän kohdallamme jokainen isompi askel on tehty vasta, kun siihen on ollut todelliset edellytykset.

Esimerkkejä meidän kasvun vaiheista

• Kotisivut ja some: Emme tehneet niitä heti, vaan vasta kun pystyimme tarjoamaan ammattimaisen kuvan. Halusimme, että nettisivut vastaavat oikeasti sitä, mitä olemme – ei pelkkää “meilläkin on sivut” -ratkaisua.

• Työvaatteet ja brändi-ilme: Kun työntekijöitä alkoi olla enemmän, halusimme yhtenäisen ilmeen. Se loi ammattimaisuutta, mutta myös yhteisöllisyyttä.

• Yrityssähköpostit: Ne voivat kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ovat iso osa uskottavuutta. Kun viestintä on ammattimaista, se rakentaa luottamusta.

• Halli: Kun tavaraa alkoi olla enemmän kuin autoihin mahtui, tarvittiin tila. Hallin vuokraus oli iso päätös, mutta se vapautti meidät kaaoksesta ja teki toiminnasta järjestelmällisempää.

• Lisätyöntekijät: Kun tilausmäärät kasvoivat ja pystyimme takaamaan jatkuvuuden, aloimme palkata lisää tekijöitä. Nyt meitä on seitsemän – määrä, joka tuntuu juuri sopivalta tämän hetken resursseihin ja projekteihin.

Näiden askeleiden yhteinen nimittäjä on: jokainen tehtiin vasta, kun oli aika.

Kasvu ei ole pelkästään liikevaihdon kasvattamista tai työntekijämäärän lisäämistä. Se on myös ajattelutavan kehittymistä.

Alkuvaiheessa moni päätös tehdään tunteella tai kiireessä. Kokemuksen myötä opimme ajattelemaan pidemmälle: “mitä tämä päätös tarkoittaa puolen vuoden päästä?” tai “kuinka tämä tukee meidän isompaa suuntaa?”.

Kasvu vaatii myös rohkeutta olla tekemättä kaikkea. On opittava sanomaan ei sellaisille mahdollisuuksille, jotka eivät vie kohti omaa tavoitetta.

Olemme nähneet monia yrityksiä, jotka lähtevät liian moneen suuntaan yhtä aikaa. Ne polttavat itsensä loppuun. Me haluamme kasvaa järkevästi – niin, että jokainen askel on hallittu.

Tavoitteet eivät saa olla pelkkiä unelmia. Ne pitää voida mitata.

Jos tavoitteeksi asetetaan “kasvaa”, se ei tarkoita mitään ennen kuin määritellään, mitä kasvu tarkoittaa:

• Liikevaihdon nousua?

• Uusia projekteja?

• Parempaa katetta?

• Vähemmän virheitä?

• Tyytyväisempiä asiakkaita?

Me mittaamme kaikkea tätä. Ja mittaaminen ei tarkoita vain taulukkoa tai raporttia – se tarkoittaa keskustelua ja havaintoja.

Kun työntekijät ovat sitoutuneita ja ymmärtävät tavoitteet, he tietävät myös, mihin heidän oma työnsä vaikuttaa. Se luo merkitystä ja motivaatiota.

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi asetamme tavoitteita, on ennakointi.

Yrittäjyys on jatkuvaa spekulointia ja analyysiä: “mitä jos?”.

Joskus tavoitteet toteutuvat, joskus eivät. Mutta niiden kautta oppii hahmottamaan tulevaisuutta realistisesti. Kun seuraa omaa onnistumista, huomaa, kuinka hyvin on osannut arvioida tulevia tapahtumia.

Jos jäädään paljon tavoitteista, on todennäköisesti yliarvioitu omat resurssit tai olosuhteet.
Jos tavoitteet ylittyvät reilusti, on ehkä arvioitu liian varovasti.

Kumpikaan ei ole katastrofi, mutta molemmista pitää oppia.

Kukaan ei näe tulevaisuuteen, mutta yrittäjä voi oppia lukemaan ympäristöä.

Se tarkoittaa:

• markkinan seuraamista,

• asiakkaiden käyttäytymisen tunnistamista,

• kilpailijoiden liikkeiden huomioimista,

• sekä oman tiimin ja talouden jatkuvaa seurantaa.

Ennakointi ei ole arvaamista, vaan jatkuvaa valppautta. Mitä paremmin ymmärtää oman yrityksen rytmin, sitä vähemmän yllätyksiä tulee.

Tavoitteiden seuraaminen on lopulta oppimisen prosessi. Jos jokin ei toimi, sitä pitää muuttaa.

Rita Mae Brown sanoi aikanaan, että “typeryyden määritelmä on tehdä sama asia uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri lopputulosta.”
Tämä pätee yrittäjyyteen täydellisesti.

Jos tavoitteet eivät täyty, on syytä tarkistaa:

• onko toimintatapa oikea,

• onko tavoite realistinen,

• tai onko ympäristö muuttunut.

Jos taas tavoitteet ylittyvät jatkuvasti, ehkä on aika nostaa rimaa korkeammalle.

Kun Verto Service Oy syntyi (nimenmuutos keväällä 2024), yksi iso tavoitteemme oli ammattimaistuminen.

Halusimme, että yritys näyttää ja tuntuu ammattimaiselta joka tasolla:

• visuaalisesti (brändi, logo, yhtenäiset varusteet),

• viestinnällisesti (kotisivut, sähköpostit, some),

• ja toiminnallisesti (selkeät prosessit ja vastuut).

Nämä olivat aikanaan unelmia – nyt ne ovat arkea.

Sen jälkeen olemme toteuttaneet muita konkreettisia tavoitteita:

• hallin vuokraus,

• kaluston laajentaminen,

• yhteistyösopimus Itä-Helsingin Lasin kanssa,

• tiimin kasvattaminen seitsemään työntekijään,

• palveluiden laajentaminen, jotta voimme ottaa vastaan isompia projekteja.

Mikään näistä ei tapahtunut vahingossa. Kaikki olivat jossain vaiheessa listalla – ja toteutettiin silloin, kun aika oli kypsä.