Osa 2: Raha ja kassavirta – pienyrittäjän selviytymisen perusta

Moni ajattelee puskurin olevan vain yrityksen asia, mutta totuus on, että myös yrittäjän henkilökohtainen talous tarvitsee turvaa.

Meillä ajattelu meni näin:

• Aluksi tavoitteena oli selvitä, vaikka yksi isompi lasku asiakkaalta viivästyisi.

• Sen jälkeen tavoitteena oli kuukauden kulut.

• Vuodessa päästiin siihen, että puskurilla selvisi 2–3 kuukautta ilman tuloja.

• Lopullinen tavoite on ollut puolisen vuotta – ja sekin on realistinen, kun pysyy kurinalaisena.

Tämä tuo valtavasti mielenrauhaa. Kun tietää, että omassa arjessa pärjää ilman jatkuvaa tuloa, voi keskittyä paremmin yritykseen. Ei tarvitse joka päivä miettiä, kaatuuko henkilökohtainen elämä, jos asiakas maksaa laskunsa myöhässä.

Yritykselle puskuri on yhtä tärkeä kuin yksityishenkilölle, ja sen merkitys korostuu etenkin aloilla, joissa maksuaikataulut venyvät tai työt voivat loppua äkillisesti. Rakennusalalla tämä on arkipäivää.

Kun kiinteät kulut pidetään kurissa ja palkkoja nostetaan vain tarpeen mukaan, yrityksen puskuri alkaa kasvaa yllättävän nopeasti. Ja kun se kasvaa, yrittäjän hermot kestävät paljon paremmin.

On valtava ero siinä, elääkö päivä kerrallaan vai tietääkö, että yritys pärjää useamman kuukauden, vaikka tulot hetkeksi pysähtyisivät. Tämä antaa yrittäjälle rohkeuden tehdä järkeviä päätöksiä, eikä kiireessä tarvitse ottaa kannattamattomia töitä vain siksi, että rahaa on saatava heti.

Meidän kokemustemme perusteella puskurin rakentaminen onnistuu parhaiten, kun seuraa muutamaa yksinkertaista sääntöä:

• Laskuta heti. Älä anna laskujen lojua pöydällä. Mitä nopeammin lasku lähtee, sitä nopeammin rahat tulevat tilille.

• Seuraa maksuaikatauluja. Jos tiedät, että tietyt asiakkaat maksavat hitaasti, huomioi se suunnittelussa.

• Pidä kiinteät kulut kurissa. Vältä turhia leasingeja, lainoja ja pitkäaikaisia sitoumuksia.

• Nosta palkkaa maltilla. Kysy itseltäsi: paljonko oikeasti tarvitsen?

• Kasvata puskuria asteittain. Aloita viikosta, siirry kuukauteen, ja sieltä pidemmälle.

• Muista lomat ja sairaslomat. Yrittäjä ei saa palkallista lomaa, joten se pitää itse huomioida kassassa.

Haluan painottaa yhtä asiaa: niukkuus ei tarkoita sitä, että yrittäjä eläisi kerjäläisen elämää. Se ei tarkoita sitä, että auto pitäisi vaihtaa polkupyörään tai ruoka olisi pelkkää makaroonia ja tonnikalaa.

Niukkuus tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään harkiten ja pitkäjänteisesti. Palkka on kohtuullinen – usein tavallisen työntekijän tasolla – mutta ei ylimitoitettu. Sillä voi asua kunnollisessa kodissa, syödä normaalia ruokaa ja harrastaa.

Ero on siinä, että kaikkea ei oteta ulos heti. Yritys saa hengittää, puskuri kasvaa, ja yrittäjä pystyy nukkumaan yönsä rauhassa. Se on valtavan iso ero verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen euro käytetään heti ja ensimmäinen vastoinkäyminen kaataa koko toiminnan.

Moni ryhtyy yrittäjäksi, koska haluaa vapautta. Yrittäjä voi periaatteessa päättää itse, mitä tekee ja milloin tekee. Mutta käytäntö on usein toinen: raha ja verkostot määrittävät sen, kuinka vapaa yrittäjä todella on.

Jos kassassa ei ole puskuria, on pakko ottaa vastaan kaikki työt, mitä vain saa. Silloin joutuu usein hyväksymään myös huonommat ehdot, koska vaihtoehtoja ei ole. Ja jos töitä ei ole tarjolla lainkaan, vapaus kutistuu nopeasti selviytymisen pakoksi.

Kun sen sijaan sekä puskuri että verkostot ovat kunnossa, yrittäjällä on aidosti vaihtoehtoja. Silloin voi valita, mitä tekee ja kenen kanssa tekee. Tämä tuo vapautta – ja myös paremmat ehdot yhteistyöhön.

Vapaus tuo kuitenkin vastuuta. Jos yhteistyökumppani käyttää tilannetta hyväkseen silloin, kun olet heikoilla, se jää mieleen. Mutta sama toimii myös toisin päin: jos yrittäjä itse “riistää” kumppaniaan silloin, kun tilanne on vahvempi, sekin muistetaan. Lopulta kumpikaan ei johda hedelmälliseen yhteistyöhön.

Siksi vapaus ei tarkoita itsekkyyttä. Todellinen vapaus yrittäjänä syntyy silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät ja yhteistyö on reilua. Se kantaa pidemmälle kuin yksittäinen lyhyen aikavälin etu.

Lopulta puskurin tärkein hyöty ei ole pelkkä taloudellinen turva. Se on henkinen.

Kun tietää, että pärjää vaikeistakin hetkistä, ei panikoi yhtä helposti. Päätöksiä voi tehdä rauhallisemmin, eikä jokaista projektia tarvitse ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Tämä näkyy myös asiakkaalle: kun yrittäjä ei toimi hätäisesti, työn jälki on parempaa ja asiakaspalvelu rauhallisempaa.

Meidän kokemuksemme on, että yrittäjän tärkein pääoma ei ole raha, vaan hermot. Ja hermot kestävät huomattavasti paremmin, kun tietää, että selviää, vaikka tulot hetkeksi loppuisivat.