Kun rakennus- tai asennustyötä kilpailutetaan, katse kiinnittyy usein ensimmäiseksi hintaan. Halvin tarjous houkuttelee – mutta onko se lopulta halvin vaihtoehto? Rakentamisen todellinen hinta ei muodostu vain euroista. Se syntyy myös laadusta, ajasta ja maineesta.
Huono työ tulee kalliiksi, kun virheet pitää korjata, aikataulut venyvät ja asiakkaan luottamus rapisee. Laatu ei ole vain sana paperissa, vaan se on tarkasti määriteltyä ja monitasoista. Mutta mitä laatu rakentamisessa oikeasti tarkoittaa?
Rakentaminen ei etene aina täysin suunnitelmien mukaan. Tarpeet muuttuvat ja yllätyksiä tulee vastaan. Kun muutoksia tarvitaan, niistä on sovittava ennen toteutusta. Myös muutosten tulee noudattaa hyvää rakennustapaa ja perustua samoihin ohjeisiin kuin alkuperäinen työ.
Rakentamisen laatu perustuu sopimuksiin, ohjeisiin ja ammattitaitoon. Useimmiten urakkasopimuksissa viitataan:
YSE 1998 – yritysten väliset urakat
RYHT – tavarantoimittajien ja rakennusliikkeiden väliset vastuut
RYS-9 – kuluttajasopimusten pohja (kuluttajansuoja)
Lisäksi sopimuksiin kirjataan usein: “Hyvää rakennustapaa noudattaen.”
Hyvä rakennustapa tarkoittaa, että työ tehdään pätevien ohjeiden mukaan, kuten:
Ympäristöministeriön ohjeet (korvanneet vanhan RakMk:n)
RYL (Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset)
RTL (Rakennustöiden laatu)
RIL 107 (Rakennusinsinööriliiton ohje)
RT- ja RaTu-kortit
Valmistajien tuotekortit ja asennusohjeet
Rakennussuunnitelmat ja piirustukset
Käytännössä hyvään rakennustapaan kuuluu usein myös menetelmiä ja käytäntöjä, kuten Kuivaketju 10, turvallisuussuunnitelmat, pölynhallinta, riskienarvioinnit sekä haitta-aineiden hallinta. Jos mitään erityistä ei ole sovittu, noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.
Viime kädessä laatu tarkoittaa kuitenkin tätä: tehdään se, mitä on sovittu – ja tehdään se hyvin.
Laatu ei ole vain sääntöjen seuraamista. Se on myös vastuunkantoa ja ammattiylpeyttä. Laadukas tekijä seisoo työnsä takana ja korjaa virheet heti, jos niitä ilmenee.
Hyvä tapa on tehdä itselle “oma luovutus” ennen työn virallista luovutusta: tarkistaa työn jälki, korjata puutteet ja varmistaa, että työ kestää arviointia. Jos myöhemmin ilmenee virheitä, niihin reagoidaan nopeasti ja hoidetaan takuuasiat asiallisesti. Laatu ulottuu myös jälkimarkkinointiin ja asiakaspalveluun.
Laadukas työ dokumentoidaan. Ennen- ja jälkeen-kuvat osoittavat, mitä on tehty. Työnaikaiset kuvat taas paljastavat rakenteet, jotka jäävät piiloon: miten ovi, ikkuna tai lasi on kiinnitetty ja mitä materiaaleja on käytetty. Dokumentointi lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa myöhemmin, jos työtä arvioidaan uudelleen.
Kuvien lisäksi dokumentointiin kuuluu usein myös erilaisia pöytäkirjoja ja mittauksia, kuten sähkötöiden mittauspöytäkirjat, vesieristeiden tarkastuspöytäkirjat, tiiveysmittaukset ja haitta-aineiden tutkimustulokset. Nämä täydentävät kokonaisuutta ja osoittavat, että työ on tehty asianmukaisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen.
Laadukas työ ei synny pelkästään hyvistä materiaaleista, ohjeista ja tekniikasta. Yhtä tärkeää on se, miten työstä viestitään ja miten asiakkaan sekä muiden osapuolten kanssa toimitaan.
Asiakkaan kanssa keskustelu. Asiakkaan on hyvä tietää, missä vaiheessa projekti on ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Työ tehdään asiakkaalle, ei itselle – siksi asiakkaan mielipiteet ja toiveet ovat aina tärkeimpiä. Keskusteleva ilmapiiri on rakentavin: yhdessä voidaan sopia esimerkiksi, milloin työstä ei saa aiheutua meteliä tai milloin tietty kulkureitti täytyy pitää auki. Mitä aikaisemmin näistä sovitaan, sitä paremmin työ sujuu ja asiakkaan arki pysyy hallinnassa.
Yhteistyö muiden rakentajien kanssa. Useimmilla työmailla toimii useita eri tekijöitä. Hyvällä kommunikaatiolla varmistetaan, että työjärjestys on järkevä eikä kukaan ole toisen tiellä. Joskus pienet muutokset omassa työssä helpottavat huomattavasti toisen tekemistä – ja lopulta tämä palvelee koko projektin onnistumista ja ennen kaikkea asiakkaan etua.
Ammattimainen keskustelukulttuuri. Asiallisuus ja avoimuus ovat avainasemassa. Asioista pitää voida puhua suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Myös asiakkaalle kannattaa rohkaisevasti kertoa, että jos jokin asia askarruttaa tai ei miellytä, siitä saa sanoa. Ammattilainen ei ota palautetta henkilökohtaisesti, vaan rakentavasti. Kun palaute esitetään asiallisesti, se otetaan vastaan ja asia ratkaistaan mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin.
Hyvä kommunikaatio on lopulta tahtotila – halu pitää yllä keskustelevaa ja ratkaisuhakuista ilmapiiriä sekä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin.
Kiire on rakennusalalla tuttu sana. Mutta mitä kiire oikeastaan säästää? Usein kiireessä oiotaan, virheitä jää huomaamatta ja työ kärsii. Kun virheet sitten korjataan, alkuperäinen “säästö” katoaa – ja syntyykin lisäkustannuksia ja aikatauluhaasteita.
Missä se kiire on silloin, kun virheitä joudutaan paikkaamaan?
Kun huomioidaan työn kestävyys, korjausten tarve, aikataulujen venyminen ja maineen vaikutukset, käy selväksi: halvin tarjous ei useinkaan ole lopulta halvin vaihtoehto.
Kerralla kunnolla tehty työ säästää rahaa, aikaa ja hermoja. Ja mikä tärkeintä: se tuo tyytyväisen asiakkaan, joka voi luottaa siihen, että sovittu työ on tehty oikein ja kestää aikaa.
Rakentamisen laatu ei ole sattumaa, vaan se on ohjeisiin, sopimuksiin, ammattiylpeyteen ja hyvään kommunikaatioon perustuvaa toimintaa. Laatu tarkoittaa vastuuta – sitä, että työn voi ylpeänä luovuttaa ja seistä sen takana.
Halvin ei ole aina halvin. Mutta laatu maksaa itsensä aina takaisin – euroissa, ajassa ja maineessa.